Minulla on pahemman sortin fiksaatio purukumin syömisestä. Ja ei, se ei ole sitä, että mässytän itse purkkaa kellon ympäri.

Tämä fiksaatio on nyt ollut olemassa ainakin jo lähemmäs 7 vuotta, sillä muistan ensimmäisen kerran hermoni menneen totaalisestii, kun olin yhden työkaverin kanssa samassa projektissa, ja kuljimme samalla kyydillä Tampereelle ja teimme töitä samassa neuvotteluhuoneessa.

Tämä työkaveri puhalsi purkkapalloja jatkuvalla syötöllä autossa; kuulosti korvissani kuin kolmannelta maailmansodalta (vaikka tämäkin sota varmasti olisi hiljaisempi, kun on käytössä ydinaseet jne). Se oli aivan kamalaa!havainnollistava esimerkki tästä oli, että hänen autonsa savukesytyttimen ympäristö (tai mikä se nyt onkaan, missä on tuhkakuppi jne) oli täynnä käytettyjä ja liiskattuja purukumeja.Minua oikeasti oksetti. Tosiaan jouduin tämän lisäksi olemaan hänen kanssaan samassa neuvotteluhuoneessa miltei yhtäjaksoisesti kolme viikkoa. Minun oli pakko kuunnella musiikkia kuulokkeista, sillä muuten ei olisi tullut työnteosta mitään. Minulla on lisäksi vielä poikkeuksellisen hyvä kuulo ja ärsykekynnykseni on matala, eli tämä tarkoittaa sitä, että toistuvat äänet ja erityisesti purukuminsyönti alkavat ärsyttää hermojani jo pienestä, ja päätäni alkaa särkeä.

Toivoisin, että ihmiset lopettaisivat purukumin syönnin, mutta erittäin huonolta näyttää. Viimeisimpänä havaintona ovat meinaan TV:ssä pyörivät apteekin mainokset; mainostavat uutta purukumia, joka muunmuassa tuo lisää energiaa ja stimuloi aivoja jne. Eli eiköhän kohta loputkin ihmiset syö purukumia?